Jee! On se vaan kiva voittaa. Varsinkin, kun voitto tulee tiukan kisan jälkeen. Liedossa Turun kupeessa ajettiin siis XCO-cupin avauskilpailu. Aurinko taas suosi tapahtumaa. En ollutkaan aikaisemmin ajanut täällä kisaa. Kisan matkan pituudesta päättelin radan olevan kohtuu tekninen. Ja sitä se todellakin oli! Tuli jumpattua vähän vajaa puolitoista tuntia pyörän päällä niin henkisesti kuin fyysisestikin. keskisyke kisassa 175 ja maksimisykkeet 184. Ei ihan kevyttä kauraa! Reitti oli pääosin pientä polkua, jyrkkiä kallionousuja ja laskuja. Hiekkatietä tai purua oli vain joitain kymmeniä metrejä eli ei hirveästi lepäilty missään kohtaa. Tässä päivän sykekäyrä:
 |
| Päivän syke |
Heti kisan startista tuntui tosi kivalta ajaa Suomimaastoissa teknistä kikkailua lujaa. Tunsin olevani oman lajini parissa :). Todella hyvään kuntoon talven aikana päässyt Medilazer Teamin Jasmin Kansikas kuitenkin hiillosta 15 sekunnin päästä, joten ei hirveästi ehtinyt jäädä fiilistelemään. Painoin kokoajan kaasu pohjassa, pitäen mielessä, että ajovirheitä ei saa tulla. Reitillä pysymiseen piti myös kiinnittää erityistä huomiota. Merkkausnauhaa oli suht harvassa ja avoimilla kallioilla, joissa ei seivää ajouraa näy, voi helposti kääntyä väärään suuntaan (nim. kokemusta on "riittävästi"). Jatkuvaa huolta aiheutti myös kaluston kestäminen. Kivikoilla ajelu on sellaista rynkytystä, että pyörä kuin pyörä tuntuu hajoavan käsiin. Neljännelle kierrokselle lähdettäessä aloin tehdä eroa Jasminiin. Sitä tulikin kertaheitolla vähän reilu minuutti. Viimeisen kierroksen ajoin varmanpäälle, ajovirheitä ja kalustorikkoja vältellen. Haavereilta vältyttiin ja pyörä toimi loppuun asti erinomaisesti. Myös huolto pelasi loistavasti! Alla huoltomiehen taidonnäytteitä urheilukuvaamisesta.
Kumpi ohittaa kumman?
Tyytyväinen pyöräilijä maalissa
 |
| Palkintolasit =D |
Seuraava startti Skins maraton Rajamäellä ensi lauantaina.
-Noora
