 |
| Satamassa matkalla Ruotsiin |
Elokuun alussa palasin Göteborgiin. Oli aika aloittaa työt kesäloman jälkeen. Kohtuullinen lähtöstressi pukkasi päälle viimeisellä kotiviikolla. Pihaterassin maalaushommat olivat vielä kesken, siivotakin piti ja saada paikat sellaiseen kuntoon, että voisi olla hyvillä mielin pidempään poissa. Pakkauskin vei oman aikansa. Kun vihdoin lauantaina caddy oli pysäköity ruotsinlaivalle ja stressitasot alkoivat laskea, niin eikö joku pöpö käyttänyt tilaisuuden hyväkseen. Ensimmäinen viikko Göteborgissa meni kovassa nuhassa sohvalla maaten ja sitä myöten jäi väliin sramligan osakilpailu Holtenissa. Harmitti. Olin odottanut tuota kisaa ja tunsin olevani hyvässä kunnossa SM-karkeloiden jälkeen. Lisäksi harmitti se, että tämän kisan väliin jääminen tiesi yhteensä kuukauden kisataukoa. Seuraavana viikko sairastelun jälkeen meni täysin kunnon uudelleen etsimiseen ja sitten seuraavan viikonlopun olinkin työmatkalla.
 |
| Treenimaastot ja -maisemat kohdallaan Göteborgissa |
Syyskauden kisat pääsin avaamaan vasta Huskvarna Mountain Challengessä elokuun lopulla. Oli ihan mukava palata Huskvarnaan, kun kevään EM-kilpailuista oli jäänyt hyvät muistot. Rataa oli kansallista kilpailua varten helpotettu, mutta silti sai nousta laskettelurinnettä pystysuoraan ihan riittävästi. Naisissa oli Ruotsin mittapuulla heikko osanotto, mutta vertailukohtaa ainakin riitti Alexandra Engenin (eliminatorin maailmanmestari ja maailmancupin top-3 sijoituksia muutaman vuoden takaa, Lontoon olympialaisten 4.) ollessa mukana. Omassa ajossa näkyi ja tuntui karusti sairastelu sekä kuukauden kilpailemattomuus. Vaikka olen ajanut maastossa, se että ei ole ajanut kisavauhtia maastossa teki kaikesta teknisestä suorittamisesta tönkköä. Mutkiin tuli jarruteltua liikaa, alamäessä puuttui rentous ja yleisestikin sellainen flow- meininki oli tipotiessään kaksi ekaa kierrosta. Kolmannella alkoi jo vähän olkapäistä jännitys helpottamaan ja rystysiin väri palautumaan, kun ei puristanut täysillä jarrukahvoista joka alamäessä. Ei todellakaan mikään paras kisa, mutta olin ihan iloinen, että pääsin taas kisailun makuun... enkä töppäillyt pahemmin.
 |
| Husqvarna Mountain Challenge |
Huskvarnan jälkeen tavoite treeneissä oli aika selkeä: maastoajoa ja etenkin kovaa ajamista maastossa, jotta olo rentoutuisi. Kahden viikon päästä piti olla syyskauden parhaassa kunnossa XCO:n Pohjoismaisissa mestaruuksissa. PM-kisat olivat tänä vuonna Tanskassa, Vejlessä. Tiimikaveri Kajsa saapui perjantaina junalla Göteborgiin ja jatkoimme huoltajan kera matkaa lauantaina kohti Tanskaa. Perillä totesimme saapuneemme Tanskan vuoristoon: Rata oli yllättävän mäkinen. Noin viiden kilometrin kierrokselle kertyi 180 metriä nousua, huh. Eikä mitään loivaa, vaan sellaista "peppu satulan kärkeen, nenä ohjaustankoon ja kevyin vaihde päälle" nousuja. Nousujen hyvä puoli on se, että radalla oli myös suht pitkiä laskuja. Paikallisen pyöräseuran puuhamiehet olivat viettäneet päivän jos toisenkin kärräillessään kivituhkaa lähes koko 5km radan pituudelta ja askarrellessaan droppeja ja bermejä, jotta pyöräilijöillä olisi hauskaa.
 |
| Podiumilla |
 |
| Vielä kiinni pronssissa |
Viidennen eli viimeisen kierroksen alkaessa tanskalaiset eivät olleet kaukana ja aloimme saavuttaa heitä. Sitten ensimmäisessä ylämäessä, kapealla jyrkänteellä sijainneessa teknisessä kohdassa etupyöräni lipsahti jyrkänteen yli. Siinä hapokkailla jaloilla sählätessä meni sen verran aikaa, että Ingrid ehti karkuun. Selkärankani taittui siinä kohtaa, kun näin hänen saavuttaneen tanskalaiskaksikon - tiesin, että en pysty ajamaan kolmikkoa yksin enää kiinni. Ajelin siis oma vauhtia turvallisesti kuudennella sijalla maaliin. Sijoitus ei nostattanut kovin suuria onnentunteita, kun mahdollisuudet oli paljon parempaan. Kotimatkalla asiaa pureskeltuani totesin kuitenkin, että vaikka tulos jäi tekemättä voin ehkä olla tyytyväinen siitä, että onnistuin saamaan kunnon ja ajotekniikan elokuun kisatauon jälkeen ihan hyvälle tasolle PM-kilpailua varten.
Nyt on viikko palauduttu PM-kisasta ja huomenna taas uusi koitos edessä. Pääsen ajamaan "kotiradallani" täällä Göteborgissa Swecupin kilpailun, joka on samalla UCI 3 kategorian kilpailu. Hyvä kilpailu jälleen tiedossa, kun mukana edellisviikonlopun kärkikaksikko. Tämän jälkeen onkin sitten enää kauden päätöskisa jäljellä kahden viikon päästä.
-N
17.9.2016
