EM-huumaa Huskvarnassa ja uuden alku Göteborgissa

Viimeiset pari viikkoa ovat olleet suhteellisen jännittävää aikaa elämässäni. Tanskan kisan jälkeen alkoi valmistautuminen EM-kilpailuihin, jotka kilpailtiin 5-8.5.2016 Ruotsissa, Huskvarnassa. Sen lisäksi alkoi valmistautuminen Göteborgiin muuttoa varten. 

Uudessa kaupungissa
Viime vuosi töissä meni pitkälti apurahahakemuksia kirjoitellessa Post-Doc tutkimustani varten. Lukuisat hakemukset kantoivat onneksi hedelmää: vuoden vaihteessa sain kuulla, että sain Säätiöiden Post-doc Poolista sen verran rahaa, että keväällä pääsisin lähtemään loppuvuodeksi Göteborgin yliopistoon vierailevaksi tutkijaksi. Niinpä vapun aattona pakkasimme auton täyteen ja ajoimme Ruotsinlautalle. Vappusunnuntai meni autoillessa, avaimia ja asuntoa etsiessä, sekä tavaroita purkaessa. Maanantaina alkoivat työt yliopistollisella sairaalalla. 

Matkalla Huskvarnaan vielä naurattaa
Keskiviikkona töiden jälkeen lähdin kohti Huskvarnaa ja EM-kisoja. Ennakkotunnelmani ja odotukset kisaan voit käydä lukemassa TÄÄLTÄ. Kävin jo syksyllä viimeisen Sramligan kilpailun jälkeen tutustumassa alustavaan rataan, joten tiesin mitä oli tulossa. EM-kisasivuilta löytyy ensifiilikseni radasta, juttuun pääset TÄSTÄ. Tiivistettynä tykkäsin radan profiilista: Alamäet teknisiä ja suht jyrkkiä, ylämäet eivät liian pitkiä eli 3-5 minuutin mittaisia. Nyt rata oli vielä entistä hienompi, kun sinne oli rakennettu muutamia hyppyreitä sekä droppeja ja ajolinjoista oli liika karkeus kulunut pois. Pyörän vaihtaminen 29 tuumaisesta, jäykkäperästä Trek Superflysta 27.5 tuumaiseen täysijousiteettuun Trek Topfueliin antoi aika paljon vauhtia lisää varsinkin alamäkiin. Naisten kilpailussa ajettaisiin 6 kierrosta, mikä tarkoittaa noin 1500 nousumetriä noin 26 kilometrille... siis sellainen Tahko MTB tiivistettynä puolet lyhyemmälle matkalle.

Maisemat kisakeskuksesta järvelle ja alas kaupunkiin olivat huikeat

Ensimmäisenä kisaohjelmassa  Suomen joukkueella oli Team relay eli viestityyppinen kilpailu, jossa jokainen joukkueen neljästä jäsenestä ajaa yhden kierroksen kisarataa niin kovaa kuin lähtee. Eka joukkue maalissa voittaa. Joukkueellamme ei ennakkolähtöisesti ollut pärjäämismahdollisuuksia isojen pyöräilymaiden joukossa, mutta kaikki jäsenet saivat hyvää kilpailukokemusta sekä tuntumaa kisarataan ja valmistavan harjoituksen pääkilpailua varten. Oma osuuteni meni kohtalaisesti. Olen enemmän aamupäivän kisailija, joten myöhäisiltapäivän lähtö ja lämmin keli tekivät olon melko veltoksi. Olin ainut nainen viestin toisella osuudella, joten sain ajella ylhäisessä yksinäisyydessä. Vasta väliajoista näin, että verrattuna esim. Norjan Elisabeth Sveeumiin, joka voitti Tanskan kilpailun muutama viikko takaperin, olin ajanut samaa vauhtia. Hyvä merkki sunnuntaita ajatellen.

Tiukkaa Suomi-Ruotsi ottelua, joka kääntyi lopulta minun hyväkseni (kuva: Anne Kanerva)

Välipäivät menivät palautellessa sunnuntaita varten. Lauantaina kävimme kannustamassa Suomi-tiimin junioreita omissa suorituksissaan. Katsellessa junioreiden ja U23-naisten kilpailua kävi aikalailla selväksi, että täysien kierrosten ajaminen kilpailussa on toiveajattelua. Joka sarjassa voittaja oli minuuttitolkulla omassa luokassaan. Auringon porotuksessa laskettelurinteen kapuaminen näytti raskaalta. Olen alkukauden käyttänyt Shimanon 1x11 vaihteistossani 32 piikkistä eturatasta. Kisaradan nousut olivat sen verran jyrkkiä, että päätin vaihtaa astetta pienemmän eli 30 piikkisen rattaan eteen, jotta ajaminen ei menisi liiaksi voimalla junttaamiseksi. Jälkeenpäin voin sanoa, että kannatti! Kisan jälkeen kilpakumppaneiden kanssa keskustellessani sain käsityksen, että moni muukin oli päätynyt samantyyppiseen ratkaisuun.

(Kuva: Anne Kanerva)

Sunnuntaina naisten startti tapahtui klo 11.30. Menimme kisapaikalle jo yhdeksän aikaa, koska huoltojoukkojen täytyi olla U23-miesten kilpailussa töissä. Pysyttelin varjossa ja yritin ottaa rennosti. 10.50 lähdin verryttelemään. Jalka tuntui hyvältä avaavassa vedossa. Klo 11.15 olin valmiina lähtöviivalle kutsuntaan. Startti ei mennyt ihan täydellisesti: ajokengän kiristyssysteemi osui johonkin ja napsahti auki. Kenkä oli vähällä lähteä alkukiihdytyksessä pois jalasta. Onneksi se ei kuitenkaan vaikuttanut loppujen lopuksi kisaani, koska sain suht nopeasti kengän kiristettyä vauhdissa takaisin. Viimeisestä lähtörivistä lähdin nostamaan sijoitustani tasaisesti. Jalka ja keuhkot molemmat toimivat hyvin. Etukäteen oli tiedossa noin 7 kuskia, joiden kanssa olen ajanut suht samaa vauhtia aikaisemmissa kilpailuissa. Tavoitteeni oli jättää heistä mahdollisimman moni taakse. Siinä onnistuinkin, sillä vain yksi heistä oli tulosluettelossa edelläni. Kolmannella kierroksella sain myös tärkeän päänahan: kevään kisoissa vielä pari minuuttia kovempaa minua ajanut Espanjan mestari tuli selkä edellä vastaan. 

(Kuva: Anne Kanerva

Sain ajaa neljä kovaa kierrosta kisaa sijoittuen lopputuloksissa 25., mikä oli tavoitteeni. Kaiken kaikkiaan naisten kilpailussa vain 20 ensimmäistä pääsivät ajamaan täydet kierrokset. Vielä olisin mielelläni ajanut vähintäänkin yhden kierroksen, koska jalka oli kokoajan paranemaan päin. Kolmannelle kierrokselle olin varannut pulloon High5 X'treme urheilujuoman, joka piristi menoa neljännellä kierroksella kummasti. Juoma on kehitetty nimenomaan ns. viimeisen kierroksen boosteriksi (korkea kofeiinipitoisuus). Olen ottanut tällä kaudella käyttöön kilpailuissa. Vähän kahvia juovana henkilönä huomaan kofeiinin vaikutuksen selvästi. Toimi hyvin EM-kisoissakin!

Täytyy vielä loppuun mainita, että olipahan huikean tapahtuman Ruotsalaiset saaneet aikaan! Jäi suomalaisilta maastopyöräfaneilta nyt kyllä kaikkien aikojen mtb-karkelot väliin. Meiniki ylsi vähintäänkin keski-eurooppalaisen kansanjuhlan tasolle. Kilpailijat saivat ajaa korviahuumaavassa kannustuksessa: Katsojia paikanpäällä oli arvioilta 10 000! Huikeaa! Tärkeimmän ja parhaan kannustuksen sain tietenkin vanhemmiltani (joille tuli varmaan melkein yhtä paljon nousumetrejä kuin minulle, heidän juostessa radan varrella kannustamassa ja väliaikoja huutamassa) sekä huoltotehtäviä hoitaneilta avopuolisoltani Makelta ja valmentajaltani Ismolta.

Seuraavaksi kilpailen Ruotsissa Vårgårda XCO:n, joka on UCI 1 kategorian kilpailu ja samalla osa Pohjoismaista XCO-cupia. Kisasta on odotettavissa kovatasoinen, sillä moni joukkue suuntaa EM-kisojen jälkeen tänne.

-N