Pistin kauden pakettiin viime viikonloppuna Ylöjärven XCM Sm-kilpailuissa. Hopeaa tuli, mutta ajo ei millään tasolla tyydyttänyt. Ehkä Nuuksion kisa ja sitä edeltänyt kohtuu tehokas viikko edeltävänä oli sittenkin liikaa, kun ei kuudessa päivässä ehtinyt palautua. Elokuulta kertyi mutenkin pidemmältä ajalta rasitusta, mikä saattoi olla osasyy, sillä yleensä palaudun hyvin jo parillakin lepopäivällä. Se ei ollut niinkään harjoitusrasitusta, vaan ennemminkin matkailusta, töistä ja kisoista tullutta väsymystä. Sitten on sekin vaihtoehto, että yksinkertaisesti oli vain huono päivä.
Odotukset XCM -Sm kisoihin oli korkealla: lähdin taistelemaan voitosta ja olin miettinyt aika paljon ratkaisukohtia viimeisille kilometreille. Oli pettymys huomata, että kisa lipsui huonojen jalkojen takia heti kättelyssä läpi sormien. Huomasin heti startista, että jalat hapottaa pieneenkin nousuun. Kierroksen rimpuilin siinä toivossa, että jalat ja elimistö lämpeää ja alkaa kulkea. Sitä ei tapahtunut. Toinen kierros oli tuskaa ja kolmannen alussa mietin, pääsenkö maaliin asti. Onneksi pääsin (kiitos huoltojoukkojen), ja loppujen lopuksi kolmas kierros meni ihan kohtuullisesti. Yhtä kisaa on turha jäädä surkuttelemaan pidemmäksi aikaa, ja oikeastaan on aika kiva mieli, että nyt pääsee huilaamaan kunnolla.
Kausi on ollut ylivoimaisesti raskain, mitä minulla on ikinä ollut. Suunnilleen vuosi sitten selkä sanoi sopimuksen irti ja koko syksy oli rikkonainen. Vuodenvaihteessa kun sain vakuutettua lääkärit siitä, että selkäni on ihan oikeasti kipeä, sain vihdoin lääkkeet ja hiihtokausi käynnistyi yllättävän mukavasti. Jämin Sm-kisoissa hiihdin ilman mitään ennakko-odotuksia yleisen sarjan tähän mennessä parhaan sijoitukseni. Siitä tuli innostuttua liikaa ja harjoiteltua helmikuu liian kovaa. Osasyy oli myös liian vahvoilla lääkkeillä, jotka nostivat syketasoja noin 10-20 pykälää korkeammalle. Pääsiäisen jälkeen pitkän matkan Sm-hiihdoissa ei sen vuoksi suuria hurraa-huutoja tarvinnut kajautella. Huhtikuu ja toukokuu meni hissutellessa ja säätäessä pyörää. Norjan lomalla sain oikean suunnan harjoitteluun, kevyemmät kiekot alle, ja Tahkolla sitten kulkikin ihan mukavasti. Sm-ja Pm-kisat olivat ehdottomasti parasta ajoa minulta tänä kesänä kaikin puolin. Uusi Trek Superfly Elite alla ja kunto kohdillaan niin johan lensi! Korso XCO-oli myös teknisesti kauden parasta ajoa minulta.
Saavutusten top 3 kaudella 2013:
XCO Pm 1.
XCO Sm 2.
XCO Suomen cup kokonaiskisa 1.
Kiitos Pyöräliike Lundbergille, Trekille, Salomonille, sekä seuralleni Korson Kaiulle, jotka osaltaan mahdollistivat nämä suoritukset tänä kesänä!
Seuraavat neljä viikkoa otan ihan rauhassa enkä ajattele harjoittelua. Viikon alussa olin mukavalla työmatkalla Mustiossa, ja lenkkeily on jäänyt vähille. Tänään kävin aamulla vetämässä Helsingin piirin hiihtäjille suoharjoituksen. Tervettä vaihtelua pyörän selässä istumiseen! Parin viikon päähän ilmoittauduin sisäkiipeilykurssille. Kävin viime kesänä jo kalliokiipeilykurssin ja ostin kaikki vehkeet, mutta jotenkin se vain tyssäsi.. nyt otetaan siis uusi yritys, josko ensi kesänä sitten mentäisiin jo isoille vuorille roikkumaan ;).
-Noora
Summary in English:
Last weekend I placed second in the XCM National championships. Even the position was good I was not happy with my performance. I had high expectations and had been preparing for this race a long time so it was a disappointment to realize already in the beginning of the race, that my legs did not want to co-operate. The track was fun but heavy (for Finns): There were lot of technically easy singletracks and skiing tracks, but approximately 2000 vertical meters in the 85 km race. However, as I said it was a struggle for me from the beginning to the end. we did 3 laps and in the beginning of my third lap I thought that I would not make it to the finish... but luckily I did, thanks to my parents who kept providing energy drink and support for me.
I feel quite good now that the season is over. This was the hardest year that I have ever had. One year ago, my back went really bad and there were weeks, when I could not walk. In January, the doctors finally realized that my back really was hurting and I got proper medicine. Skiing season started surprisingly good, and I got little too exited... and spoiled everything by training too hard in February and March. In April I just tried to recover and get on bike. I had three weeks holiday in Norway, where I finally got good direction for my training. After that I did three really good races with my new Trek Superfly Elite: I won Tahko MTB 120 km (biggest XCM race in Finland), was second in XCO Finnish championships, and won the Scandinavian XCO championships! In August, there were lot of stress coming from traveling and work, and I did not have so good results that I would have wanted to..
Top results from season 2013:
XCO Scandinavian championships 1.
XCO Finnish championships 2.
XCO National cup overall 1.
Thanks to Pyöräliike Lundberg, Trek, Salomon, and my cycling club Korson Kaiku who made these achievements possible for me.
I guess this is a good moment to have four weeks brake from training and do all things I usually do not have time to do... for example, to take part in a climbing course =).
-Noora
