Virkistystä perusarkeen etelän harjoitusleiriltä

Viime vuonna kävin ensimmäistä kertaa elämässäni niinsanotusti keskellä talvea etelässä pyöräilyleirillä. Syynä tähän oli jo aikaisin keväällä pidetyt maastopyöräilyn Euroopanmestaruuskilpailut. Tänä vuonna samanlaista painetta aikaiselle leirille ei ollut, mutta viime vuodesta innostuneena halusin kuitenkin lähteä. Koin, että pyöräkuntoni kehittyi aivan eri tavalla, kun pääsin ottamaan tuntumaa jo helmikuussa hyvissä olosuhteissa ajamiseen. Myös Etelä-Suomen kehnosta säästä oli mukava päästä hetkeksi eroon, nauttia päivänvalossa treenaamisesta ja siinä sivussa täydentää D-vitamiinivarastot.

Ulkomaan reissuja varten kannattaa hankkia laukku, johon pyörän saa
kätevästi pakattua  yksinkertaisesti, ottamalla vain kiekot ja polkimet pois,
irrottamalla ohjaustangon ja laskemalla satulan alas.

Koska kaikilla muilla suomalaisilla pyöräilijöillä tuntuu olevan lähes pakonomainen tarve päästä Mallorcalle keväällä, olen jo pelkästä periaatteesta päättänyt valita aivan muita kohteita omille harjoitusleireilleni. Olen todennut Portugalin olevan erittäin suotuisa paikka niin maasto- kuin maantiepyöräilyllekin. 

Talven leirillä pääsee ottamaan tuntumaa uuteen kalustoon
Portugaliin minut houkutteli alunperin tutut virolaispyöräilijät sekä alueen olosuhteet: hyviä maantie- ja maastoreittejä on paljon, mahdollisuudet maraton tyyppisestä ajosta aina enduroon ja alamäkiajonon, sekä suomalaiselle järkevät korkeuserot. Ainoat miinuspuolet, joita Portugaliin liittyy, on: 1) hiukan vaivalloinen lentoyhteys, joka vaatii yhden vaihdon 2) Talvikauden epävakainen sää. Viime vuonna satoi melko paljon, mutta tänä vuonna sain nauttia pääosin aurinkoisista keleistä. Pääsiäisen aikaan, jolloin suurin osa pyöräilijöistä lähtee ensimmäiselle leirilleen, tätä ongelmaa ei toki enää ole.

Leirillä pitää tietysti olla aina jokin vuodenaikaan sopiva teema. Helmikuun alussa ne pyöräilyssä ovat yleensä - kaikessa yksinkertaisuudessaan - peruskestävyyden vahvistaminen, lajinomainen voima, ja vauhtikestävyyden kehittäminen. Monelle kuntoilijalle tämä teema on passeli vielä huhtikuussakin. Suomen maastot eivät vaadi pitkiä nousuja kestäviä jalkoja, joten viikonmitaisella leirillä on turha lähteä vetämään lihaksistoaan överijumiin. Oman ohjelmani kohdalla päätin, että joka toinen päivä voi olla nousukertymältään ja/tai tehoiltaan kovempi, mutta joka toisen päivän tulisi olla palauttavaa ja selvästi helpossa maastossa tapahtuvaa harjoittelua.

Palauttavina päivinä on kiva pysähtyä kahville ja ottaa hetki rennosti
Muita asioita, joita tälle leirille mentäessä mietin oli tehoharjoitusten ajoittaminen. Vuorille mentäessä sykkeitä on alkuun yleensä vaikea kontrolloida, joten päätin ajaa ensimmäisenä harjoituksena tehotreenin. Tällöin sain hyödynnettyä myös tuoreet jalat. Lisäksi palautuminen tehosta olisi leirin alussa tehokkainta, kun harjoituskuormaa ei vielä ole kertynyt. Toisen tehon kaavailin leirin loppuun. Silloin olisi jo väsymystä kropassa, mutta tehotreenin jälkeen olisi vain yksi palauttava päivä jäljellä ennen kotimatkaa ja palauttavaa viikkoa.


Leirit ovat myös siitä kivoja, että niillä on yleensä lenkkiseuraa


Summasummaarum, ohjelmastani muodostui seuraavanlainen:
  1. Vauhtikestävyysharjoitus verryttelyineen kovassa maastossa 4h40min
  2. Palauttava pitkä lenkki helpossa maastossa 5h30min
  3. Aamulla ylävartalon voima salilla + uinti yht 2h, illalla lajivoima 2h15min
  4. Palauttava lenkki maantiellä 3h45min
  5. Pitkä lenkki maantiellä mäkisellä reitillä 5h20min
  6. Palauttava lenkki maantiellä 3h30min
  7. Vauhtikestävyys-anaerobinen kynnys verryttelyineen kovassa maastossa 4h20min
  8. Aamulla palauttava maastoajo 2h, iltapäivällä palauttava uinti 1h
  9. Matkustus  / lepo


Yhteensä 8 päivälle kertyi noin 34 tuntia harjoittelua.


Harjoitusten analysointia Movescount-ohjelmassa

Leiriä seuraava treeniviikko tulee tosiaan olemaan palauttava. Palauttava viikko sisältää vähintään kaksi lepopäivää, joista toisena käyn hieronnassa. Koska lihakset voivat olla melko väsyneet heti leiriltäpaluun jälkeen, käyn hieronnassa vasta myöhemmin palauttavalla viikolla, jolloin lihaksisto on valmiimpi vastaanottamaan avaavia toimenpiteitä. Loppuviikosta, jos olo sallii, teen todennäkoisesti jo jonkin tehokkaamman harjoituksen.


Appelsiinipuiden ihailuun ei kyllästy

Leiritarinaa kotimatkalta kirjoittellen,




Noora


12.2.2017